A-2007-2 Marko Junkkari, A Concept-Oriented Data Modelling
and Query Language Approach to Next Generation Information Systems. May 2007.
Abstract.
In Next Generation Information Systems (NGISs) data-oriented,
behavioral and deductive aspects of data are integrated with each
other. Data-oriented aspects determine what data are stored and how
structural relationships among them are organized. Behavioral aspects
are associated with calculations (functionalities) of stored data.
Deductive aspects define derivation of new knowledge from the stored
data. This study deals with these aspects and their integration from
the modeling and related querying perspective of NGISs.
The is-a relationship, the part-of relationship and the association
are three fundamental relationships among data in the real world.
Therefore, in this study different aspects of data are considered on
the basis of these relationships. Special attention is paid to the
development of an advanced modeling and manipulation approach to
complex part-of relationships, called physical assemblies.
In addition to data in the structured databases it is also often
necessary to manipulate textual information in advanced applications.
Therefore we propose that the textual information and its related
manipulation should be included in NGISs. In this study we assume that
textual documents are represented by XML. This affords the possibility
of also utilizing the information in XML documents in the
specification of the behavioral and deductive aspects of data. Further
we offer both the data-centric and document-centric view of XML. In
the data-centric view XML elements are manipulated as in database
queries, whereas in the document-centric view they are manipulated as
in information retrieval.
In this study we develop and extend the RDOOM (Relational
Object-Oriented Modeling) method for modeling all essential aspects in
NGISs. RDOOM is a concept-oriented modeling method intended to offer
such modeling primitives in which application-specific concepts and
structures can be embedded. From the viewpoint of the user, query
formulation based on our approach resembles a combination of
applications-specific concepts and structures and specification of
conditions among them. In addition to conventional extensional queries
the study deals with intensional queries, extensional-intensional
queries and relevance ranking of XML elements.
Ph.D. Dissertation.
A-2007-3 Janne Jämsen, Binary betweenness: An introduction. August 2007.
Abstract.
In this paper we introduce the binary betweenness approach for ranking entities
(e.g., humans) based on their capability to act as intermediaries in the
delivery of information between two given entities. The underlying presumption
is the presence of a contact network depicted as a graph in which the entities
map to nodes and direct relationships among them correspond to edges. The notion
of binary betweenness is closely related to the concept of betweenness
centrality in so-cial network analysis, and, therefore, we both review the most
commonly known betweenness measures and algorithms for computing them and
consider how they might be applied to the binary case. To address some of their
weaknesses, we propose a new length-based measure for binary be-tweenness and
discuss a related new graph algorithm that can be used to compute its value.
Key Words and phrases: betweenness, social networks, network analysis, graphs, information.
A-2007-4 Jyrki Nummenmaa and Eva Söderström (eds.), Proceedings of the 6th International Conference on Perspectives in Business Information Research - BIR'2007. September 2007. Electronically available as D-2007-13.
A-2007-5 Hannu Lahtinen, Nuoriso ja tietotekniikka – keskinäiset relaatiot ja
niiden mittaaminen. Joulukuu 2007.
Abstrakti.
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin noin 14 vuoden ikäisen koulunuorison ja
tietotekniikan välistä suhdetta sekä siihen liittyviä tekijöitä
nuorison näkökulmasta. Tutkimus ajoittui kahden vuoden ajalle, ja sen empiirinen
aineisto koostui noin 400 nuoren antamista tiedoista. Tutkimuksessa mukana olleet nuoret
edustivat koko ikäryhmää maantieteellisesti rajatulta alueelta.
Tiedonhankintatapahtumien perusteella tutkimusprosessi voidaan jakaa viiteen toisistaan
riippuvaan vaiheeseen. Tässä raportissa tutkimusprosessia kuvataan kronologisesti
siinä järjestyksessä kuin se käytännössä toteutettiinkin.
Tutkimuksen päätavoitteena oli mittarin rakentaminen nuorison tietotekniikkaan
liittyvien uskomusten ja asenteiden mittaamiseksi. Tutkimusprosessin aikana tähän
tarkoitukseen kehitettiin ja testattiin kahta eri mittaria. Ensimmäisen mittarin
kehittäminen painottui aikaisemmista, pääosin aikuisten reaalimaailmaa varten
suunnitelluista mittareista lainattuihin väitteisiin. Mittaria kehitettiin ja
testattiin kahdesta eri survey-kyselystä saadulla aineistolla. Eksploratiivisessa
faktorianalyysissä hyöty- ja status-dimensiot eivät oletusten vastaisesti
erottuneet omiksi faktoreikseen, ja lisäksi tietotekniikka-asenne jakautui kahdeksi
eri faktoriksi, joista toinen edusti myönteistä, toinen varauksellista
suhtautumista tietotekniikkaa kohtaan. Mittari ei myöskään erotellut
nuoria tietotekniikkaan liittyvien pelkojen ja ahdistuksen alueella.
Ensimmäisessä mittarissa havaittujen puutteiden vuoksi toisen mittarin
kehittäminen aloitettiin kartoittamalla tutkimusaluetta ensin kvantitatiivisen
aineiston avulla käyttämällä sekä vertaisryhmää
että aikuisia asiantuntijoita mittariin tulevien väitteiden valinnassa.
Mittarin faktorianalyyttisessä kvalifioinnissa oletetut viisi dimensiota, asenne,
hyöty, status, luottamus ja ahdistus, erottuivat omiksi faktoreikseen. Tavoiteltuun
yleisluonteisuuteen nähden mittari jäi kapeaksi, koska puhdistuksen
jälkeen siihen saatiin vain neljä osiota dimensiota kohti. Tietotekniikka-asenteen
eli tietotekniikasta pitämisen suhteen mittari antoi tytöille ja pojille
jokseenkin samoja arvoja, mikä on kansainvälisestikin tarkasteltuna
poikkeuksellinen tulos. Mittarin toimivuutta testattiin aikaisemmissa tutkimuksissa
käytetyillä ja testatuilla malleilla. Testauksista saatujen sovitusparametrien
perusteella mittari toimi pääsääntöisesti hyvin, mutta sen
antamat selitysasteet jäivät pieniksi.
Mittarin kehittämistyön ohella tutkimuksen toisena tavoitteena oli hankkia ja
analysoida ajantasaista tietoa nuorten ja tietotekniikan välisestä suhteesta.
Aineiston perusteella nuoret käyttävät tietotekniikkaa eniten kotona
kuluttajapainotteisesti hedonistisiin tarkoituksiin. Tyttöjen ja poikien tietotekniikan
käytön määrissä ei ollut kovin suuria eroja, mutta rakenteellisesti
kommunikointi tietoverkkojen avulla on leimallista tytöille, kun taas tietokonepelit
kiinnostavat enemmän poikia kuin tyttöjä. Koti osoittautui tärkeäksi
paikaksi myös tietotekniikkaan liittyvän informaalisen oppimisen kannalta.
Tutkimuksessa analysoitiin mm. nuorten tietotekniikkaan liittyvän asiantuntijaroolin
kehittymiseen vaikuttavia tekijöitä. Merkkejä sukupolvien välisistä
tietotekniikkaan liittyvistä digitaalisista kuiluista tuli esille vanhempien ja
lasten välillä. Suurimman eriarvoisuuden nuorten keskuudessa aiheutti
laajakaistaliittymän tasoisen verkkoyhteyden puuttuminen vielä noin joka
viidennen nuoren kotoa. Mahdollisuus käyttää tietotekniikkaa kodin
ulkopuolella, esimerkiksi koulun valinnaisaineena, ei käytännössä
kompensoinut tietotekniikan käyttömahdollisuutta kotona.
Tällä tutkimuksella pyrittiin omalta osaltaan lähestymään myös
PISA (2005) raportin otsikossa esitettyä kysymystä:
”Are Students Really Ready for a Technology-Rich World?” Tämäkään
tutkimus ei antanut kysymykseen yksiselitteistä vastausta, mutta toivottavasti se
antoi ainakin joitakin osaperusteita vastauksen muotoilemiseksi. Tutkimuksessa ehdotetaan
tietotekniikkaan liittyvän informaalisen oppimisen tutkimuksen lisäämistä
ja testien kehittämistä nuorten digitaalisen lukutaidon selvittämiseksi.
Väitöskirja.
A-2007-5 on ilmestynyt elektronisessa muodossa:
Acta Electronica Universitatis Tamperensis, vol. 686.