Näin voit tehdä gradun ja valmistua

Tämän sivun tarkoituksena on kuvata, miten Pro gradu -tutkielman tekeminen yleensä etenee Tampereen yliopiston tietojenkäsittelytieteiden laitoksella. Erityisesti ohjeet ovat tarpeen gradutyötä aloittaessa. Kannattaa kuitenkin muistaa, että tärkeintä on lopputulos eikä tietyn kaavan mukaan tekeminen. Siksi nämä työskentelyvaiheet ovat esillä vain erään prosessin kuvauksena, jota ei tarvitse soveltaa kaikkiin graduihin. Esimerkiksi aihe tulla joskus myös suoraan ohjaajalta ja uusia lähteitä löytyy yleensä koko työn tekemisen ajan.

1. Tarpeelliset edeltävät opinnot
2. Kiinnostavan aihepiirin löytäminen
3. Yhteys mahdolliseen ohjaajaan
4. Lähdekartoitus
5. Suunnittelu ja kirjoittaminen
6. Työstäminen ja iteraatiot
7. Kirjoittajan mielestä valmis versio
8. Gradun jättäminen tarkastettavaksi
9. Todistuksen hakeminen ja loppupalaveri
10. Valmistuneiden juhla

1. Tarpeelliset edeltävät opinnot

Ennen gradun tekemistä on suositeltavaa käydä tutkimuskurssi 3.-4. opiskeluvuoden aikana. Tutkimuskurssilla syntyy kandidaattitutkielma, ja jos sen yhteydessä tekee ns. kypsyysnäytteen, sitä ei tarvitse tehdä enää gradun pohjalta. Kypsyysnäytteessä selvitetään, osaako tutkielman tekijä vastata omasta tutkielmastaan tehdyistä kolmesta esseekysymyksestä yhteen ja onko tämän vastauksen kieliasu moitteeton.

Muut tarpeelliset edeltävät opinnot riippuvat suuresti tutkielman aihepiiristä, mutta yleisesti ottaen olisi hyvä olla opinnoissaan jo syventävässä vaiheessa.
 

2. Kiinnostavan aihepiirin löytäminen

Usein kiinnostava aihepiiri löytyy kiinnostavalta kurssilta. Siksikin syventävien kurssien suorittaminen ennen aiheen miettimistä on suositeltavaa. Mikään ei tietenkään estä aiheen keksimistä jo opintojen alussa tai koska tahansa muulloinkin. Aiheen kiinnostavuus on tärkeää, koska vain silloin gradun tekemiseen pystyy motivoitumaan riittävästi kunnollisen tuloksen saavuttamiseksi.
 

3. Yhteys mahdolliseen ohjaajaan

Kun aihepiiri alkaa hiljalleen hahmottua tai kilpailemassa on jopa useampia kiinnostavia aihepiirejä, kannattaa ottaa yhteys valitsemaansa ohjaajaan. Laitoksen gradusivuilla on luettelo gradujen ohjaajista pääkiinnostusalueineen. Jos aihe ei ole aivan selkeästi hahmottunut, ennen ohjaajan tapaamista on mahdollista vilkaista listoja ehdolla olevista aiheista. Kannattaa myös tarkistaa tekeillä olevien gradujen luettelosta, ettei joku muu työstä jo täsmälleen samaa aihetta. Silloin omaa aihetta kannattaa pyrkiä suuntaamaan hieman eri tavalla.

Jos pystyt kirjoittamaan tulevan gradusi karkean sisällysluettelon tai alustavan sisällön kuvauksen esimerkiksi yhdelle paperille, se on hyvä pohja ohjaajan kanssa palaveroidessa.

Jos se ohjaaja, johon otat yhteyden, huomaa aiheen kuuluvan paremmin jonkun toisen ohjaajan osaamisalaan, sinut ohjataan eteenpäin. Joka tapauksessa ensimmäisellä tapaamiskerralla yleensä täsmennetään aihetta ja laitetaan "graduprojekti" käyntiin.
 

4. Lähdekartoitus

Lähdekartoituksen voi aloittaa jo ennen ohjaajan tapaamista. Jokaiseen graduun kuuluu aiheeseen liittyvän relevantin edeltävän työn hakeminen ja raportointi. Tämä on siksi yleensä hyvä tehdä aluksi, että silloin saa kokonaiskuvan aihepiiristä ja huomaa, mikä oma panos voi siinä olla. Vähintäänkin kannattaa tehdä huolellinen haku kirjaston tietokannoista sekä kaikista WWW-sivuista joillakin sopivilla hakukoneilla. Erityisen hyödyllinen on ACM Digital Library sekä erilaiset tietojenkäsittelytieteiden virtuaalihakemistot ja viitetietokannat, joita verkossa on useita. FinELib, kansallinen elektroninen kirjasto, sisältää paljon linkkejä hyödyllisiin paikkoihin.

Kaikki vastaan tulevat mahdolliset lähteet kannattaa tallentaa tiedostoina itselleen, jos se on mahdollista. Tärkeimmät kannattaa yleensä joko kopioida paperimuotoisista lähteistä tai tulostaa verkosta. Samalla kun lähteitä löytyy, kannattaa niiden tarkat viitetiedot tallentaa muistiin. Myöhemmin niitä on vaikeampi selvittää.

Pertti Järvisen metodimonisteen neljännessä luvussa esitellyt tutkimusotteet (qualitative, interpretive and new theories creating research) eivät välttämättä vaadi ennakkoperehtymistä kirjallisuuteen, sillä niissä tutkija johtaa aineistoon perustuvaa teoriaa. Silloin on parempi, etteivät tutkijan ennakkokäsitykset häiritse aineistoon perehtymistä ja teorian johtamista siitä. Järvisen jatkokoulutusseminaarissa käsitellyistä artikkeleista on saatavana noin 300 tiivistelmää (IS Reviews), jotka helpottavat tiettyjen aihepiirien lähteiden kartoitusta.
 

5. Suunnittelu ja kirjoittaminen

Tämä vaihe kannattaa aloittaa sitten, kun riittävästi taustamateriaalia on lähdekartoituksessa kertynyt.

Jos työhön kuuluu konstruktiivinen ja/tai empiirinen osuus, sen suunnittelu kannattaa aloittaa ajoissa. Edeltävän työn osuus on kuitenkin mahdollista kirjoittaa melko valmiiksi jo ennen varsinaisen oman osuuden tekemistä, vaikka myöhemmin aina yleensä löytyykin lisää lähteitä ja huomaa uusia yhteyksiä lähteiden ja oman työn välillä.

On suositeltavaa käyttää kirjoittamisen pohjana laitoksemme graduntekijän ohjeiden esimerkkiä, mutta siitä voi oman harkintansa mukaan myös poiketa. Kaikkien olisi kuitenkin syytä lukea nämä ohjeet läpi ja käyttää annettuja vinkkejä hyväkseen. Lisäksi Järvisen metodimonisteessa on kutakin tutkimusotetta ja metodia kohti suositus sisällön jäsennykseksi. Monisteen luvussa 9 on suosituksia kirjoittamisesta, esimerkiksi ohjeita johdantoluvun ja keskusteluluvun rakenteesta ja sisällöstä.
 

6. Työstäminen ja iteraatiot

Gradun kirjoittaminen on iteratiivista: tekstiä hiotaan kerta kerralta paremmaksi. Kun ohjaajan kanssa sovittu välitavoite on saavutettu tai teksti on selvästi muuttunut, kannattaa ottaa yhteyttä ohjaajaan ja tarjota työtä luettavaksi. Tämä saattaa käytännössä tapahtua esimerkiksi kerran kuussa. On kuitenkin tärkeää huolehtia kielen oikeellisuudesta jo tässä vaiheessa: jos työ on täynnä kirjoitusvirheitä tai kielioppivirheitä, ohjaajan huomio kiinnittyy epäolennaisiin asioihin ja lisäksi lukeminen hidastuu. On siis ohjattavan omien intressien mukaista kirjoittaa sujuvaa tekstiä, jolloin ohjaaja ehtii lukemaan työn nopeammin ja antamaan enemmän kommentteja tärkeistä asioista. Viimeistään silloin kannattaa ottaa ohjaajaan yhteyttä, jos huomaa gradun kirjoittamisen olevan jostakin syystä jumissa.
 

7. Kirjoittajan mielestä valmis versio

Kun tähän asti on päästy, alkaa työ olla on hyvässä mallissa. Ennen  lopullisen version jättämistä tarkastettavaksi kannattaa antaa ohjaajalle omasta mielestään valmis versio gradusta. Hän voi silloin lukea sen kerran kunnolla läpi ja kertoa, jos jokin asia vaatisi vielä lisätyötä. Jos työ on ohjaajankin mielestä kunnossa, voidaan siirtyä suoraan seuraavaan vaiheeseen.

Viimeistään tässä vaiheessa sovitaan myös, kuka on gradun toinen tarkastaja ohjaajan lisäksi. Toinen tarkastaja voi halutessaan lukea jo tämän kirjoittajan mielestä valmiin version, jolloin hänenkin kommenttinsa vaikuttavat lopputulokseen.
 

8. Gradun jättäminen tarkastettavaksi

Kun gradu on valmis, se jätetään tarkastettavaksi kolmena kappaleena laitoksen kansliaan. Yhden kappaleen pitää olla irtolehtinä ja kahden "kansioituna", esimerkiksi taipuisassa ohuessa muovikansiossa (näissä näkyy yleensä etusivu kansimuovin läpi).

Tämän jälkeen ohjaaja ja toinen tarkastaja tarkastavat ja arvostelevat gradun. He kirjoittavat lausunnon, joka annetaan gradun tekijälle ennen sen hyväksymistä laitosneuvoston kokouksessa tai erillisellä laitoksen johtajan päätöksellä, jos kokous on ajallisesti liian kaukana. Näistä asioista löytyy tarkempia tietoja opinto-oppaasta (kohdat 18-22).

Kirjasto julkaisee perustiedot kaikista graduista tutkielmatietokannassa ja lisäksi gradun kokonaisuudessaan Adoben pdf-muodossa, jos tekijä antaa siihen luvan. Katso kirjaston antamia erillisiä ohjeita siitä, mitä tietoja gradun tekijän odotetaan antavan.

Ellei tutkimuskurssilla ole tehnyt kypsyysnäytettä, se tehdään tässä vaiheessa tarkastettavaksi jätetyn gradun pohjalta. Katso lisätietoja kypsyysnäytteestä kohdasta 1 ja opinto-oppaasta.
 
 

9. Todistuksen hakeminen ja loppupalaveri

Kun gradu on hyväksytty ja kaikki muut tarvittavat opinnot löytyvät opintorekisteristä, voi hakea tutkintotodistuksen. Tällöin on rekisterissä oltava kokonaismerkinnät kaikista niistä oppiaineista, joista on suorittanut vähintään 10 opintoviikkoa. Opintoasioiden amanuenssi auttaa näissä asioissa ja antaa pääaineen kokonaismerkinnän.

Jos mahdollista, kopio gradulausunnosta kannattaa käydä hakemassa suoraan ohjaajalta, jolloin ohjattava ja ohjaaja voivat käydä tärkeimmät arvosanaan vaikuttaneet asiat läpi ja muutenkin keskustella saavutetusta lopputuloksesta ja mahdollisesta jatkotutkimuksesta. Lausunnon saa halutessaan myös postitse.
 

10. Valmistuneiden juhla

Kun todistus on kädessä, sitä voi juhlia omien juhlamenojensa lisäksi puolivuosittain järjestettävässä valmistuneiden juhlassa. Jokainen valmistunut saa kutsun seuraavaan mahdolliseen tilaisuuteen.

Roope Raisamo