Lasten käyttöliittymät -seminaari
Syksy 2001	Ajankohtaista | Aiheita | Aikataulu | Kuvaus | Osallistujat

Seminaarin kuvaus

Lapsille tarkoitettuja tietoteknisiä laitteita ja ohjelmistoja on paljon -- leluista opetusohjelmiin. Lapsen suhdetta tietotekniikkaan ja teknisten laitteiden mukanaoloa lapsen arjessa voi tutkia monella tavalla. Lasten käyttöliittymät -seminaarissa olemme lähdössä kartoittamaan tutkimusta, jota on tehty erityisesti lapsille tarkoitettujen laitteiden ja ohjelmistojen käyttöliittymien suunnittelusta ja arvioinnista.

Olennaista seminaarissa käsiteltävissä seminaaritöissä on se, että jokainen niistä kuvaa jonkin artefaktin, joka on tarkoitettu lapsen tai lapsiryhmän käyttöön, ja josta on tehty jonkinlaista empiiristä tutkimusta lasten kanssa. Aiempi aihepiirin tuntemus ei ole tarpeen, kiinnostus aihetta kohtaan sen sijaan on.

Seminaarin työmuodot

Jokainen seminaariin osallistuva opiskelija pitää lähdeaineistoon perustuvan seminaariesityksen ja kommentoi kahta muuta esitystä. Esitys perustuu kirjalliseen seminaarityöhön, jonka ensimmäinen versio on toimitettava luettavaksi noin viikko ennen omaa esitystä, jolloin se linkitetään seminaarin www-sivuille osallistujien saataville. Seminaarityötä korjataan ja täydennetään palautteen perusteella. Seminaarityöt kootaan laitoksen sarjassa ilmestyväksi raportiksi.

Seminaarin tavoitteena on, että osallistujille muodostuu monipuolinen kuva lapsille suunnitelluista artefakteista ja ohjelmista, lapsista suunnittelun kohderyhmänä, käsiteltyjen artikkelien menetelmistä ja tuloksista.

Seminaariin valituissa artikkeleissa on mukana tutkimuksia erilaisista tutkimustraditioista. Esimerkiksi jotkut artikkelit kuvaavat empiirisiä kokeita. Niihin perustuvissa esityksissä tulee kuvata huolellisesti tutkimuksen

• taustaa
• hypoteesit jos sellaisia oli (ja jos ei ollut, on kerrottava kuitenkin tutkimuksen tarkoitus)
• menetelmät
• tulokset
• päätelmät (diskussio)

• itse artefakti,
• prototyyppien kehittelyn tavoitteet ja iteratiivisen suunnittelun vaiheet (lyhyesti!),
• käyttökokeilut ja -kokeet, ja
• niistä koottu joukko havaintoja (joista ehkä muodostetaan hypoteeseja seuraavaa tutkimussykliä varten).

Esittäjän tulee arvioida tutkimuksen tasoa itse: mitä tutkimuksesta voi oppia? Varaa aikaa keskusteluun. Kaikkiaan seminaariesitys kestää 45 minuuttia, mistä keskustelu vie ainakin 15 minuuttia. Rytmitä esityksesi niin, että kesken esityksen on aikaa ja mahdollisuus tarkentaviin kysymyksiin. Käytä myös havaintomateriaalia (videot, demot), mikäli sellaista on saatavilla. Myös esityksessä käytetyt kalvot linkitetään (esityksen jälkeen) seminaarin www-sivuille.

Vaaditut osasuoritukset ja arvostelu

Seminaarin suorittamiseen vaaditaan

• aktiivinen osallistuminen seminaariin (mm. vähintään 14 kuunneltua esitystä, joista oma on yksi),
• alkuperäisten tutkimusartikkeleiden lukeminen erikseen sovittavalla tavalla,
• yhden 45 minuuttia kestävän esityksen pitäminen,
• osallistujille jaettavan kirjallisen materiaalin tuottaminen esityksen seuraamisen tueksi,
• seminaarityön työstäminen osaksi seminaarin aihepiiristä julkaistavaa raporttia, ja
• kahden esitelmän kommentointi.

Seminaarin arvosteluun vaikuttavat esityksen selkeys ja huolellisuus, tuotetun kirjallisen materiaalin laatu sekä aktiivisuus seminaarissa käytävissä keskusteluissa seuraavasti: