• Kirjoitustulkkausprosessin tutkimus
• Tulkkauksen ymmärrettävyyden tutkimus
• Uuden teknologian ja uusien menetelmien kehittäminen kirjoitustulkkauksen analysoimista ja tukemista varten

1. Kirjoitustulkkausprosessin ymmärtäminen. Mitkä tekijät vaikuttavat tulkkausprosessiin ja tulkkauksen tarkkuuteen? Millaisia tulkkausmenetelmiä käytetään (sanatarkka/tiivistetty jne.)? Mitä erilaiset tilanteet vaativat? Miten vuorovaikutus kuuroutuneiden ja kuulevien välillä toimii?
2. Kirjoitustulkkeen ja puhutun lähdetekstin (mukaan luettuna ei-verbaaliset elementit) välinen suhde. Millainen syntynyt tuote on? Kuinka lähellä se on puhetta, ja mitkä tekijät vaikuttavat tekstin hyväksyttävyyteen ja toimivuuteen? Miten viive vaikuttaa tekstiin? Miten ei-verbaaliset elementit välittyvät?
3. Kohdetekstiä tutkitaan myös itsenäisenä viestiä välittävänä tekstinä: kohteena on kirjoitetun tekstin ymmärrettävyys sekä tekstin prosessointi (havaitseminen, lukeminen, ymmärtäminen; muodon vaikutukset, virheet ja korjaukset, tekstin koherenssi).
4. Muotoutuvan tekstin lukuprosessi. Miten kohdetekstiä luetaan? Miten tulkkeen lukeminen eroaa staattisen tekstin lukemisesta? Miten erilaiset visuaaliset tekijat vaikuttavat lukuprosessiin?
5. Uuden teknologian ja kirjoitustulkkausmenetelmien kehittämisprosessi. Tutkimme tekstiä siten että se ei ilmesty kirjain kirjaimelta vaan isompina kokonaisuuksina, Rapid Serial Visual Presentation -menetelmän tapaan. Tavoitteena on kehittää tulkin työkalua, jotta tavanomaisten toimintojen käyttö nopeutuisi.

Hankkeessa tutkitaan kielen kahden perusmuodon, puheen ja kirjoituksen välistä siirtoprosessia, joka tapahtuu reaaliaikaisesti inhimillisessä vuorovaikutustilanteessa. Tutkimuksen kohteena on kirjoitustulkkaus, joka tarkoittaa auditiivisesti kuultavissa olevan puheen kääntämistä samanaikaisesti kirjoitetuksi, visuaaliseksi viestiksi. Teksti kirjoitetaan tietokoneella, ja se on luettavissa tietokoneen näytöltä tai projektorin heijastamana tekstin ilmestyessä kirjain kirjaimelta sitä mukaa kuin sitä tuotetaan. Kirjoitustulkkaus on viestinnän apuväline, jota tarvitaan puheen välittämiseen huonokuuloisille ja kuuroutuneille. Tarvitsijoiden määrä on kasvamassa väestön ikääntymisen myötä. Koska aikuisena kuuroutuneet ovat oppineet kielensä kuulevassa puhekulttuurissa ja yleensä myös säilyttäneet puhetaitonsa, he toivovat mahdollisimman tarkkaa tulkkausta, joka ei vain välitä sanomaa vaan myös antaa kuvan puhujasta ja puheen kielellisestä vaihtelusta. Kirjoitustulkkauksen haasteina ovat vaatimukset siirron samanaikaisuudesta (edellyttää tuottamisen nopeutta) ja tarkkuudesta sekä pyrkimys välittää kaikki kuultavissa oleva relevantti tieto (mukaan luettuna ympäristön ei-kielelliset äänet) visuaaliseen, ilman kuulohavaintoa ymmärrettävissä olevaan muotoon.

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää siirron mahdollisuuksia ja rajoituksia sekä tuotetun tulkkeen tarkkuutta ja ymmärrettävyyttä. Näitä tutkitaan erilaisista näkökulmista: Intertekstuaalisessa tarkastelussa analyysi kohdistuu kirjoitetun tulkkeen sekä puheen ja kuultavissa olevan toiminnan väliseen suhteeseen. Intratektuaalisesta näkökulmasta tarkastelun kohteena on tulkkauksen tulos itsenäisenä, dynaamisesti syntyvänä tekstinä. Tällöin analysoitavana ovat paitsi viestin kielelliset ja tekstuaaliset piirteet myös sen luettavuus ja ymmärrettävyys. Keskeisiä kysymyksiä on, millainen on jatkuvasti muotoutuvan tekstin lukuprosessi. Kirjoitustulkkausta tutkitaan myös vuorovaikutuksen näkökulmasta analysoimalla viestintää kuuroutuneen ja kuulevan välisenä vuorovaikutustilanteena, jossa kirjoitustulkki toimii välittäjänä. Tutkimus toteutetaan tieteidenvälisenä projektina yhdistämällä kielitieteen, käännöstieteen ja tietojenkäsittelytieteen lähestymistapoja. Keskeisiä menetelmiä ovat multimodaalinen tekstianalyysi ja silmänliikkeiden analyysi.

Hankkeen käytännöllisenä tavoitteena on kehittää uutta teknologiaa ja kirjoitustulkkauksen menetelmiä ja näin parantaa viestinnän saavutettavuutta. Lukututkimuksen tulosten avulla voidaan kehittää parempia tekstin esittämisen tapoja ja siten vaikuttaa kuulovammaisten mahdollisuuksiin osallistua tasa-arvoisesti monimuotoiseen viestintään. Yleisemmällä tasolla tutkimus syventää tietämystä puheen ja kirjoituksen, verbaalisen ja ei-verbaalisen viestinnän välisestä suhteesta ja tuottaa uutta tietoa niiden vaihdettavuudesta eri medioissa.