Käytettävyystutkimuksen menetelmät -seminaari
Kevät 2004	Ajankohtaista | Työmuodot | Lukemisto | Aikataulu | Palautelomake

Seminaarin kuvaus

Keväällä 2004 pidetään vuorovaikutteisen teknologian syventäviin opintoihin kuuluva seminaari, jonka aiheena ovat käytettävyystutkimuksen menetelmät. Tällaisia menetelmiä ovat mm. käyttäjän tarkkailuun ja asiantuntijavoimin tehtävään käytettävyyden arviointiin liittyvät työtavat, joista on olemassa julkaistuja tutkimustuloksia. Seminaarin tavoitteena on koota näitä tuloksia yhteen, jotta kootusta materiaalista selviäisi, millaisista menetelmistä on kyse ja miten luotettavasti niitä voidaan käyttää erilaisissa käytettävyyden arvioinnin tilanteissa.

Seminaari kuuluu tietojenkäsittelytieteiden laitoksella vuorovaikutteisen teknologian syventäviin opintoihin. Seminaarin laajuus on kaksi opintoviikkoa. Seminaari kokoontuu keväällä 2004 yhteensä 13-14 kertaa torstaisin kello 10-12. Ensimmäinen kokoontuminen on 15.1. luentosalissa A4 (yliopiston päätalo). Seminaarin lopussa on tarpeen mukaan joustoa: seminaarin esityskertoja on 10 viikkoa, ja lopuksi järjestetään keskustelu- ja yhteenvetotilaisuudet. Seminaarin lopetus lienee 6.5. tai myöhemmin -- katso tarkemmin aikataulusta. Seminaarin vetäjinä toimivat Anne Aula, Päivi Majaranta, ja Saila Ovaska.

Seminaarin työmuodot

Jokainen seminaariin osallistuva opiskelija pitää lähdeaineistoon perustuvan seminaariesityksen ja kommentoi kahta muuta esitystä (ks. erilliset kommentointiohjeet). Esitys perustuu kirjalliseen seminaarityöhön, jonka ensimmäinen versio on toimitettava luettavaksi viikko ennen omaa esitystä, jolloin se linkitetään seminaarin www-sivuille kaikkien osallistujien saataville (ensimmäiselle varsinaiselle seminaarikerralle, 29.1., esitelmän laativien kohdalla riittää, että seminaarityön ensiversio on saatavilla esitysviikon maanantaina, 26.1.) Ensimmäinen versio seminaarityöstä ei ole vielä lopullinen, vaan työtä korjataan ja täydennetään seminaarin vetäjiltä, opponenteilta ja muilta opiskelijoilta saadun palautteen perusteella. Lopulliset seminaarissa työstetyt artikkelit kootaan laitoksen sarjassa ilmestyväksi raportiksi. Raporttien ulkoasun tulee noudattaa yhteistä raporttipohjaa (raporttipohja.doc).

Seminaarin tavoitteena on, että osallistujille muodostuu monipuolinen kuva käsiteltyjen artikkelien menetelmistä ja tuloksista. Jokaisen osallistujan pitää perehtyä tarkemmin kolmeen aiheeseen: omaan aiheeseen, josta valmistelee seminaarityön, ja kahteen muuhun aiheeseen opponentin roolissa. Seminaarityön kirjoittaja ilmoittaa aiheeseensa liittyvät tärkeimmiksi kokemansa lähteet (noin 2 kpl) seminaarin vetäjille mahdollisimman aikaisin (viimeistään viikkoa ennen esitelmää) yhdessä työnsä otsikon kanssa. Myös opponentin tulee perehtyä näihin tärkeimmiksi ilmoitettuihin lähteisiin (lähteet linkitetään seminaarin www-sivulle).

Mitä seminaarityö sisältää

Jokainen seminaarityö otsikoidaan itsenäisesti työn aihepiiriä mahdollisimman tarkasti kuvaavalla otsikolla. Useimmissa seminaaritöissä menetelmän kuvaus itsessään on pääosassa. Tällaisten töiden aluksi on noin 100-300 sanan tiivistelmä, jossa esitellään lyhyesti

• miksi tai mihin menetelmää käytetään,
• menetelmän vaativuus,
• mihin kohdeympäristöön soveltuu, ja
• heikkoudet ja vahvuudet.

• menetelmän kuvaus yksityiskohtaisemmin,
• menetelmän kehityksen vaiheet ja erilaiset muunnelmat (lyhyesti!),
• menetelmän työläys ja henkilö-, aika- tms. vaatimukset,
• millaista aineistoa menetelmällä saadaan esiin,
• miten aineiston analyysi (ja raportointi) menetelmällä tehdään,
• millaisia tuloksia menetelmä tuottaa,
• mihin (tuotteen) kehityksen vaiheeseen menetelmä sopii,
• minkälaisissa ympäristöissä sitä on käytetty käytännössä (GUI, WWW, mobiili, UBI, SUI, ...), ja
• mielellään käsiteltyjä asioita selventäviä kuvia, kaavioita, taulukoita.

Seminaarityö voi käsitellä myös menetelmien vertailua, menetelmien kritiikkiä, menetelmien soveltuvuutta erityisryhmille, ja menetelmiin liittyviä eettisiä kysymyksiä. Näitten seminaaritöiden sisältö poikkeaa edelläkuvatusta. Näissäkin seminaaritöissä tulee olla enintään 300 sanan tiivistelmä. Sen lisäksi

• johdanto,
• taustaa,
• "pihvi", ja
• omaa pohdintaa, tapauskohtaisesti.

Opponenttien tulee valmistella kysymyksiä aiheeseen liittyen seminaarissa käsiteltäviksi. Lisäksi opponentti lukee ja kommentoi myös valmiin seminaarityön.

Vaaditut osasuoritukset ja arvostelu

Seminaarin suorittamiseen vaaditaan

• aktiivinen osallistuminen seminaariin (mm. vähintään 14 kuunneltua esitystä, joista oma on yksi),
• alkuperäisten tutkimusartikkeleiden lukeminen erikseen sovittavalla tavalla,
• yhden 45 minuuttia kestävän esityksen pitäminen,
• osallistujille jaettavan kirjallisen materiaalin tuottaminen esityksen seuraamisen tueksi,
• seminaarityön työstäminen osaksi seminaarin aihepiiristä julkaistavaa raporttia, ja
• kahden seminaarityön kommentointi.

Seminaarin arvosteluun vaikuttavat esityksen selkeys ja huolellisuus, tuotetun kirjallisen materiaalin laatu sekä aktiivisuus seminaarissa käytävissä keskusteluissa. Tällä sivulla alunperin kuvattu arvostelusapluuna muutettiin paremmin kuvaamaan tehtävien työmääriä:

• viimeistelty raportti 50p
• esitys 15p
• kommentointi 20p (kokonaistyömäärä arvioinnissa; 3 työvaihetta)
• aktiivisuus 15p (läsnäolot, keskusteluaktiivisuus, aikataulujen noudattaminen)

Seminaarin aikana annetut kommentit julkaistaan seminaarin www-sivuilla, mutta seminaarin loputtua verkkosivuille jätetään vain ppt-esitykset sekä lopullinen seminaarityö pdf-muodossa.

Käytettävyystutkimuksen menetelmät -seminaari Saila Ovaska (ov@cs.uta.fi)

Sivua viimeksi päivitetty 31. elokuuta 2004. Tietojenkäsittelytieteiden laitos Tampereen yliopisto