Tämä sivu kuvaa, miten Pro gradu -tutkielman tekeminen yleensä etenee tietojenkäsittelytieteiden koulutusohjelmassa. Ohjeista on apua erityisesti gradutyön alussa. Muista kuitenkin, että tärkeintä on lopputulos eikä kaavan tarkka toistaminen. Tässä esitetään vain erään graduprosessin kuvaus; se ei kuvaa kaikkia mahdollisia tapoja tehdä gradu.
1. Tarpeelliset
edeltävät opinnot
2. Kiinnostavan
aihepiirin löytäminen
3. Yhteys
mahdolliseen ohjaajaan
4. Lähdekartoitus
5. Suunnittelu
ja kirjoittaminen, gradun kieli ja julkisuus
6. Työstäminen
ja iteraatiot
7. Kirjoittajan
mielestä valmis versio ja kypsyysnäyte
8. Gradun
jättäminen tarkastettavaksi
9. Todistuksen
hakeminen ja loppupalaveri
10. Valmistuneiden
juhla
Kandidaatin tutkielma on usein hyvä lähtökohta gradutyölle. Tutkielmakurssilla (aik. Tutkimuskurssi) opiskelit tutkimustyötä, jonka alaan myös gradun työstäminen kuuluu. Työskentely Tutkimuskurssilla ja kandidaatin tutkielma kannattaa hyödyntää gradussa: kandidaatin tutkielma voi olla lähdekirjallisuuden kartoitus, osa gradua, suunnitelma gradun rakenteesta tai toteutuksesta.
Maisterin tutkinnon edellyttämät opinnot voit tarkistaa opinto-oppaista; gradusi kannalta tarpeelliset edeltävät opinnot riippuvat tutkielman aihepiiristä.
Kiinnostava aihepiiri löytyy usein joltakin kurssilta. On hyvä suorittaa joitakin aihepiiriin liittyviä syventäviä kursseja jo gradutyöskentelyn varhaisessa vaiheessa, jotta käsitys aihealueesta ei jää pinnalliseksi. Mikään ei kuitenkaan estä aiheen keksimistä jo opintojen alussa. Riippumatta siitä, keksitkö aiheesi opintojen varhaisessa vaiheessa vai myöhemmin, aiheen omakohtainen kiinnostavuus on ratkaisevaa. Ainoastaan kiinnostavasta aiheesta voi kirjoittaa hyvän gradun.
Kun aihepiiri alkaa hiljalleen hahmottua tai kilpailemassa on jopa useampia kiinnostavia aihepiirejä, kannattaa ottaa yhteys valitsemaansa ohjaajaan. Tietojenkäsittelytieteiden gradusivuilla on luettelo gradujen ohjaajista pääkiinnostusalueineen. Kannattaa myös tarkistaa tekeillä olevien gradujen luettelosta, ettei joku muu työstä jo täsmälleen samaa aihetta. Silloin omaa aihetta kannattaa pyrkiä suuntaamaan hieman eri tavalla.
Kirjoita tulevan gradusi karkea sisällysluettelo tai alustava sisällön kuvaus. Se on hyvä lähtökohta ensimmäiselle ohjaustapaamiselle.
Jos ohjaaja, johon otat yhteyden, huomaa aiheen kuuluvan toisen ohjaajan osaamisalaan, sinut ohjataan eteenpäin. Yleensä ensimmäisellä tapaamiskerralla täsmennetään aihetta ja laitetaan "graduprojekti" käyntiin.
Lähdekartoituksen voi aloittaa jo ennen ohjaajan tapaamista. Jokaiseen graduun kuuluu aiheeseen liittyvän relevantin edeltävän työn hakeminen ja raportointi. Tämä on siksi yleensä hyvä tehdä aluksi, että silloin saa kokonaiskuvan aihepiiristä ja huomaa, mikä oma panos voi siinä olla. Vähintäänkin kannattaa tehdä huolellinen haku kirjaston tietokannoista sekä kaikista WWW-sivuista joillakin sopivilla hakukoneilla. Erityisen hyödyllinen on ACM Digital Library sekä erilaiset tietojenkäsittelytieteiden virtuaalihakemistot ja viitetietokannat, joita verkossa on useita. FinELib, kansallinen elektroninen kirjasto, sisältää paljon linkkejä hyödyllisiin paikkoihin.
Kaikki vastaan tulevat mahdolliset lähteet kannattaa tallentaa tiedostoina itselleen, jos se on mahdollista. Tärkeimmät kannattaa yleensä joko kopioida paperimuotoisista lähteistä tai tulostaa verkosta. Samalla kun lähteitä löytyy, kannattaa niiden tarkat viitetiedot tallentaa muistiin. Myöhemmin niitä on vaikeampi selvittää.
Pertti Järvisen metodimonisteen (Järvinen & Järvinen, Tutkimustyön metodeista, 2004.) neljännessä luvussa esitellyt tutkimusotteet (qualitative, interpretive and new theories creating research) eivät välttämättä vaadi ennakkoperehtymistä kirjallisuuteen, sillä niissä tutkija johtaa aineistoon perustuvaa teoriaa. Silloin on parempi, etteivät tutkijan ennakkokäsitykset häiritse aineistoon perehtymistä ja teorian johtamista siitä. Järvisen jatkokoulutusseminaarissa käsitellyistä artikkeleista on saatavana noin 300 tiivistelmää (IS Reviews), jotka helpottavat tiettyjen aihepiirien lähteiden kartoitusta.
Tämä vaihe kannattaa aloittaa sitten, kun riittävästi taustamateriaalia on lähdekartoituksessa kertynyt.
Jos työhön kuuluu konstruktiivinen ja/tai empiirinen osuus, sen suunnittelu kannattaa aloittaa ajoissa. Edeltävän työn osuus on kuitenkin mahdollista kirjoittaa melko valmiiksi jo ennen varsinaisen oman osuuden tekemistä, vaikka myöhemmin aina yleensä löytyykin lisää lähteitä ja huomaa uusia yhteyksiä lähteiden ja oman työn välillä.
On suositeltavaa käyttää kirjoittamisen pohjana tietojenkäsittelytieteiden graduntekijän ohjeiden esimerkkiä, mutta siitä voi oman harkintansa mukaan myös poiketa. Kaikkien olisi kuitenkin syytä lukea nämä ohjeet läpi ja käyttää annettuja vinkkejä hyväkseen. Lisäksi Järvisen metodimonisteessa on kutakin tutkimusotetta ja metodia kohti suositus sisällön jäsennykseksi. Monisteen luvussa 9 on suosituksia kirjoittamisesta, esimerkiksi ohjeita johdantoluvun ja keskusteluluvun rakenteesta ja sisällöstä.
Viime aikoina monet opiskelijat ovat valinneet gradunsa kieleksi englannin. Tämä voikin olla välttämätöntä silloin, kun tutkielma tehdään englannin kieltä käyttävässä projektissa tai työpaikassa. Ilman erityistä painavaa syytä gradun kieleksi ei kuitenkaan kannata englantia valita. Hyvän tutkielman kirjoittaminen vieraalla kielellä on huomattavasti vaikeampaa kuin äidinkielellä. Äidinkielen käyttö vapauttaa kirjoittajan voimavaroja tutkielman laadun parantamiseen.
Nämä ohjeet eivät tietenkään koske englanninkielisten maisteriohjelmien opiskelijoita.
Opetusministeriön ohjeiden mukaisesti kaikkien pro gradu -tutkielmien on oltava julkisia heti valmistuttuaan.
Jos tutkielma on jonkin yrityksen tilaustyö, tekijän tulee pyytää tilaajalta julkaisulupa. Jos julkaisuluvan saannin esteenä on vain yrityksen nimen esiintyminen tutkielmassa, yrityksestä saa käyttää peitenimeä ja tutkielmasta voi jättää pois sellaiset kuvaukset, joista yrityksen voi varmasti tunnistaa.
Jos julkaisemisen esteenä on liikesalaisuudeksi katsottava tuotekehitys, joka on oleellinen osa tilaustyötä, tuotteen kuvaus voidaan jättää pois tutkielmasta ja tulokset tulee tällöin esittää yleisellä tasolla. Tuotteen kuvaus voidaan sisällyttää työn tausta-aineistoon, joka on tutkielman arvostelijoiden käytössä. Salaiseksi julistamisen perusteeksi ei kelpaa sellainen yleinen tieteellinen tulos, jota tilaajayritys voi hyödyntää omassa tuotekehityksessään.
Mikäli graduun sisätyy osia, joita työn tilaaja ei halua julkisiksi, on tällaiset osat sijoitettava työn liitteeksi, jota ei julkaista. Työn julkisen osuuden on aina muodostettava looginen kokonaisuus, joka on mahdollista ymmärtää ilman ei-julkisia liitteitä.
Gradun kirjoittaminen on iteratiivista: tekstiä hiotaan kerta kerralta paremmaksi. Kun ohjaajan kanssa sovittu välitavoite on saavutettu tai teksti on selvästi muuttunut, kannattaa ottaa yhteyttä ohjaajaan ja tarjota työtä luettavaksi. Tämä saattaa käytännössä tapahtua esimerkiksi kerran kuussa. On kuitenkin tärkeää huolehtia kielen oikeellisuudesta jo tässä vaiheessa: jos työ on täynnä kirjoitusvirheitä tai kielioppivirheitä, ohjaajan huomio kiinnittyy epäolennaisiin asioihin ja lisäksi lukeminen hidastuu. On siis ohjattavan omien intressien mukaista kirjoittaa sujuvaa tekstiä, jolloin ohjaaja ehtii lukemaan työn nopeammin ja antamaan enemmän kommentteja tärkeistä asioista. Viimeistään silloin kannattaa ottaa ohjaajaan yhteyttä, jos huomaa gradun kirjoittamisen olevan jostakin syystä jumissa.
Kun tähän asti on päästy, alkaa työ olla on hyvässä mallissa. Ennen lopullisen version jättämistä tarkastettavaksi kannattaa antaa ohjaajalle omasta mielestään valmis versio gradusta. Hän voi silloin lukea sen kerran kunnolla läpi ja kertoa, jos jokin asia vaatisi vielä lisätyötä. Jos työ on ohjaajankin mielestä kunnossa, voidaan siirtyä suoraan seuraavaan vaiheeseen.
Viimeistään tässä vaiheessa sovitaan myös, kuka on gradun toinen tarkastaja ohjaajan lisäksi. Toinen tarkastaja voi halutessaan lukea jo tämän kirjoittajan mielestä valmiin version, jolloin hänenkin kommenttinsa vaikuttavat lopputulokseen.
Tutkielman valmistuessa on aika kirjoittaa kypsyysnäyte. Katso tarkemmat ohjeet tiedekunnan opinto-oppaasta s. 6-7 (pdf). Kypsyysnäytteen ajankohdasta sovitaan työn ohjaajan kanssa ja se suoritetaan yleisenä tenttipäivänä. Tutkielman ohjaaja ohjaaja antaa yleensä 2-4 työhön liittyvää aihetta, joista graduntekijän tulee valita yksi ja kirjoittaa siitä yhden konseptin pituinen essee. Kypsyysnäytteen kirjoittamiseen on omat ohjeet (pdf), joita on syytä noudattaa esseekirjoituksessa.
Työn ohjaaja tarkastaa kypsyysnäytteen asiasisällön ja kielikeskuksen kielentarkastajat tarkastavat tutkielman kieliopin osalta.
Kypsyysnäytteestä voi saada vapautuksen, mikäli saman aihepiirin tutkielma on jo tarkastettu LuK-tutkielman yhteydessä. Kielentarkastusta ei tehdä, jos se on tehty jo LuK-tutkielman tarkastuksen yhteydessä.
Tässä vaiheessa gradu on lopullisessa muodossa; muutoksia ei enää voi tehdä. Gradu jätetään arvosteltavaksi, julkaistavaksi ja arkistoivaksi NettiOpsun kautta. Katso kirjaston ohje aiheesta: http://www.uta.fi/laitokset/kirjasto/oppaat/opinnaytteet.php
Kun gradu on hyväksytty ja kaikki muut tarvittavat opinnot löytyvät opintorekisteristä, voit anoa tutkintotodistusta tiedekunnalta (1.1.2011 alkaen tieteenalayksiköltä). Tällöin tutkinnon edellyttämien opintojen on oltava lähes valmiina.
Tutkintoa varten rekisterissä on oltava kokonaismerkinnät kaikista oppiaineista, joita olet suorittanut vähintään 15 opintopistettä. Kokonaismerkinnät pyydetään aineiden vastuulaitoksilta. Opintoasioiden amanuenssi (studies@cs.uta.fi) antaa kokonaismerkinnän tietojenkäsittelyopista ja vuorovaikutteisesta teknologiasta.
Jos mahdollista, kopio gradulausunnosta kannattaa käydä hakemassa suoraan ohjaajalta, jolloin ohjattava ja ohjaaja voivat käydä tärkeimmät arvosanaan vaikuttaneet asiat läpi ja muutenkin keskustella saavutetusta lopputuloksesta ja mahdollisesta jatkotutkimuksesta. Lausunnon saa halutessaan myös postitse.
Kun annat luvan julkaista työsi verkossa, yliopisto maksaa laitokselle tulevien kahden tutkielman painatuksen. Näistä painetuita graduista voit saada toisen kappaleen itsellesi.
Kun todistus on kädessä, sitä voi juhlia omien juhlamenojensa lisäksi puolivuosittain järjestettävässä valmistuneiden juhlassa. Jokainen valmistunut saa kutsun seuraavaan mahdolliseen tilaisuuteen.