Etusivulle   | Käyttöohje | Sanasto | Sivukartta | Palaute | Linkit |
     
Sisällys
1 Yleistä ohjelmasta
2 Käyttöliittymä
3 Hermeneuttinen yksikkö
4 Primaaridokumentti
5 Lainaus
6 Koodaus
7 Uloskoodaus
8 Koodin muokkaus
9 Muistio
10 Perhe
11 Kyselytyökalu
12 Verkko
13 Hyperteksti

 

 

 

Sanasto

Auto-coding (automaattinen koodaus)  tekstiaineiston raakakäsittelyn menetelmä, jossa ohjelma etsii halutun avainsanan esiintymistä aineistossa ja koodaa ne automaattisesti. Ongelmana sanojen taipuminen (esim. kielen sijamuodoissa) ja se, että aihetta ei useinkaan kutsuta tietyllä termillä, vaan sitä enemmänkin kuvaillaan tai vain sivutaan.  | linkki |

Code (koodi) on lyhyt teksti, joka kiinnitetään lainaukseen. Koodaus on sitä, että tulkitsija kiinnittää aineiston osaan haluamansa merkityksen (avainsanan, käsitteen, otsikon, teeman). Vertaus kotisivujen tekemiseen: Koodaaminen on sitä että sivun tekstimassaan määritellään linkkejä ja koodi itsessään on sen linkin nimi. Koodi voi olla luonteeltaan myös kommentoiva tai kuvaileva, mitä ja miten koodataan riippuu paljolti metodista.  | linkki |

Code in Vivo kopioi lainauksen kokonaisuudessaan koodiksi.  | linkki |

Coding (koodaus) on nimen antamista lainaukselle. Sitä voi ajatella otsikkona, teemana tai käsitteenä, joka kuvaa lainausta. Tutkimusotteesta ja -kohteesta riippuu, mistä ollaan kiinnostuneita ja millaisia koodeja lainauksille annetaan.  | linkki |

Commenting (kommentointi) tarkoittaa erillisen selittävän tekstin liittämistä esimerkiksi tutkijoiden välisen viestinnän tai oman muistin tueksi. Kommentteja voi liittää eri kohteisiin, kuten koko HU:hun, primaaridokumenttiin, koodiin, relaatioon, verkkoon jne.  | linkki |

Decoding (uloskoodaus) tarkoittaa koodista alkuperäiseen aineistoon palaamista. Siinä voi tarkistaa mihin koodi viittaa tai selata ja vertailla millaisia lainauksia tiettyyn koodiin on liitetty.  | linkki |

Family (perhe) Primaaridokumentit, koodit ja muistiot voidaan ryhmitellä perheiksi: primaaridokumentti-, koodi- ja muistioperheiksi. Perhe tulisi ymmärtää jäseniä yhdistävänä ominaisuutena. Esimerkiksi primaaritekstiperhe 'teoria' kokoaa yhteen kaikki ne koodit, jotka ilmentävät jotakin teoreettista näkökulmaa.  | linkki |

Hermeneutic Unit, HU (hermeneuttinen yksikkö) on ATLAS.ti -ohjelman käyttämä termi sille kokonaisuudelle, johon kuuluvat alkuperäinen tutkimusaineisto (primaaridokumentit) ja siitä tehdyt tulkinnat (sekundaaridokumentit).  | linkki |

Hyperlink (hyperlinkki) Sen avulla voi yhdistää kaksi lainausta toisiinsa ja määritellä missä suhteessa ne ovat keskenään. Jos kaksi haastateltavaa ovat esimerkiksi erimielisiä jostain tietystä aiheesta voi olla hyödyllistä kytkeä nämä kohdat toisinnsa.  | linkki |

Margin area on primaaridokumentin oikealla puolella oleva kapea kenttä, jossa primaaridokumenttiin liitetyt lainaukset ja koodit näkyvät.  | linkki |

Memo (muistio) on primaaridokumentin tiettyyn osaan liitettävä pidempi teksti. Sillä voi esimerkiksi linkittää teoreettista viitekehystä löydökseen, kuvailla haastattelutilanteessa tekstistä näkymätöntä vaikuttavaa tekijää tai käyttää vain muistilappuna tyyliin "hyvä lainaus lukuun 4.3". Vrt. keltaiset tarralaput. Tehokäytössä muistioille voi antaa tyypin, jonka mukaan niitä voi myöhemmin käsitellä (etsiä, koota yhteen tai luokitella).  | linkki |

Multi coding listaa olemassaolevista koodeista, joista voi valita.  | linkki |

Network (verkko) on toinen tapa ryhmitellä löydöksiä. Mikäli lähestymistapa on enemmän käsitteellinen, teoriaa konstruoiva tutkimusote hyötyä tästä ominaisuudesta. Käytännöllisintä on rakentaa verkko yhdistämälllä koodeja toisiinsa. Ne muodostavat semanttisen verkon, ja niiden väliset relaatiot on mahdollista määritellä. Tehokäytössä semanttinen haku (semantic retrieval) kohdistuukin näihin noodien välisiin relaatioihin, ei itse noodeihin. Verkkoja voi rakentaa myös ilman varsinaista aineistoa. Graafisessa editorissa voi rakentaa mind-mappeja tai käsitekaaviota esimerkiksi luovan prosessin tukemiseksi ja dokumentoimiseksi.  | linkki |

Node (solmu, noodi) verkon rakenneosa, verkon solmukohdat. Yleisnimi niistä elementit, mitkä verkko yhdistää. Verkko siis koostuu noodeista ja relaatioista. RELAATIO (relation) verkon noodeja yhdistävät suhteet. Yksittäisinä niitä voi ajatella verkon "viivoiksi", kokonaisuutena se muodostaa rakenteen, semanttisten suhteiden järjestelmän, kategorioita, luokkia, pää- ja alakäsitteitä jne.  | linkki |

Open coding (vapaa koodaus) on koodaustapa, missä koodin voi syöttää itse kirjoittamalla.  | linkki |

Primary document (primaaridokumentti) on tutkimusaineiston osa, yksittäinen tiedosto joka liitetään aineistoon. Useimmiten se on tekstitiedosto, mutta myös kuvia, ääninäytteitä tai videokatkelmia on mahdollista käyttää aineistona.  | linkki |

Quick coding (pikakoodaus) on koodaustapa, missä lainaukseen liitetään viimeksi käytetty koodi.  | linkki |

Query Tool (kyselytyökalun) avulla voidaan laatia hakulausekkeita jotka muodostuvat useista koodeista. Kun tällainen hakulauseke tallennetaan sille annetaan nimi. Tällaista tallennettua hakulauseketta kutsutaan superkoodiksi.  | linkki |

Quotation (lainaus) on tutkijan primaaridokumenttiin merkitsemä, tärkeänä pitämänsä kohta. Niihin liitetään usein samalla kertaa koodi (ks. koodaus).  | linkki |

Revision (muokkaus, tarkistaminen, korjailu) kaikkia kohteita voi helposti muuttaa, korjata ja tarkistaa, mikä tulkinnan edetessä on sekä väistämätöntä että välttämätöntä. Esimerkiksi koodeja voi nimetä uudelleen, poistaa ja muuttaa niiden osoittamaa tekstialuetta. Muutokset päivittyvät automaattisesti muihin objekteihin joihin niillä on vaikutusta. Koodin nimen muuttaminen näkyy verkon nimilapuissa jne.  | linkki |

Segment (katkelma) yleisnimi tekstikatkelmille, ääninäytteiden osille tai videotallenteen tietylle osalle.  | linkki |

Semantic retrieval (semanttinen haku) on menetelmä, jonka avulla voit etsiä esimerkiksi kaikki erilaiset tunteita käsittelevät kohdat (esim. "pelot", "toiveet", "uskomukset"..). Menetelmä edellyttää, että koodeista muodostetaan kategorioita, eli ne yhdistetään ylemmän tason koodilla (käsitteellä, luokalla.. "tunteet").  | linkki |

Sort & Filtering (lajittelu ja suodatus) mahdollistavat primaaridokumenttien, koodien, relaatioiden lajittelun esimerkiksi luontijärjestyksen tai lainausten lukumäärän mukaan. Oletusarvona on aakkosjärjestys.  | linkki |

Super Code (superkoodi) on hakulauseke, joka on muodostettu koodeja yhdistämällä. Yhdistämisessä on käytössä operaattoreita (esim. and, or ja not). Ero tavalliseen hakuun on siinä, että superkoodi tallennetaan myöhempää käyttöä varten ja se näkyy koodi-ikkunassa muiden koodien joukossa. Koodi laaditaan suoraan ainiestoon, mutta superkoodi erityisellä kyselytyökalulla (query tool).  | linkki |

Text search (tekstihaku) on tavallista tekstinkäsittelyohjelman hakua monipuolisempi, sillä se mahdollistaa korvausmerkkien (? ja *) käyttämisen (kuten hakukoneet internetissä). Edelleen hakusanojen yhdistäminen on mahdollista.

User Interface (käyttöliittymä) tarkoittaa niitä tapoja ja menetelmiä, joilla ihminen ja tietokone ovat vuorovaukutuksessa toistensa kanssa. Ohjelman käyttöliittymällä.  | linkki |

    Copyright 2001 by Hanne Turunen & Olli Ruohomäki