Internet nykyhistorian ja yhteiskuntaopin opetuksessa ja oppimisessa

| Edellinen kappale | Kansilehti | Seuraava kappale |

Sisältö

  1. Johdanto
  2. Nykyhistorian ja yhteiskuntaopin opetuksesta nykyään
  3. Internetin etuja ja haittoja perinteiseen opetukseen verrattuna
  4. Internetin asettamat vaatimukset opettajalle ja oppilaalle
  5. Esimerkkejä Internetin hyödyntämisestä nykyhistorian ja yhteiskuntaopin opetuksessa ja oppimisessa
  6. Verkkokeskustelun antia
  7. Yhteenveto
  8. Lähteet

7. Yhteenveto

Tulevaisuudessa Internetin suomia mahdollisuuksia kouluopetuksessa tullaan varmasti hyödyntämään enenevässä määrin. Tällä hetkellä nykyhistorian ja yhteiskuntaopin aineiden osalta voi Internetiä hyvinkin paljon hyödyntää tietolähteenä oppitunneilla. Verkosta löytyy myös aineistoa, joka on tuotettu oppimateriaaliksi historian ja yhteiskuntaopin kouluopetukseen. Toisaalta oppiaineiden luonne on kovin teoriapohjainen, eikä multimedian mahdollisuus tuo niin paljoa lisäarvoa opetukseen kuin vaikkapa fysiikan tai kemian oppiaineissa, joissa asioiden havainnollistamisella on suurempi merkitys. Kuitenkin juuri nykyhistorian ja yhteiskuntaopin opetuksessa Internetin hyödyntämisen merkitys korostuu sikäli, että verkon kautta saa ajankohtaisista asioista nopeasti uutta tietoa ja tilanteiden kehittymistä pystytään seuraamaan päivittäin, kun taas perinteisten oppikirjojen tiedot laahaavat vääjäämättä perässä vuosien viiveellä.

Tietoaineiston tarjonnan lisäksi eräs Internetin etuja on, että sen avulla koulujen on helpompaa kuin aikaisemmin olla kosketuksissa koulun ulkopuolisiin toimijoihin ja ympäröivään yhteiskuntaan, joka etenkin kun ajatellaan yhteiskunnallisten aineiden opetusta, kuten historia ja yhteiskuntaoppi, tuo oppiaineen opiskelijoille uusia mahdollisuuksia tutkia ja oppia ymmärtämään heitä ympäröivää yhteiskuntaa.

Internetin käyttö opetustilanteissa voidaan katsoa tuoneen uutta mielenkiintoa oppiaineita kohtaan. Suurelta osalta kiinnostuminen saattaa johtua uuden teknologian käyttämisen uutuudenviehätyksestä mutta kyllä usein kuivaksikin luonnehditut teoria-aineet saavat Internetin kautta kaivattua piristystä ja lisäväriä hypermediasta. Asioiden uutuudenviehätys häviää yleensä nopeasti, joten on syytä muistaa, että opetuksen kehittämiseksi ja oppimisen tehostamiseksi ei riitä, että kouluihin tuodaan Internet-yhteyksin varustetut tietokoneet, vaan tämä edellyttää myös muutoksia sekä oppilaiden että opettajien taidoissa, asenteissa sekä kyvyssä ja halukkuudessa omaksua uusia käsityksiä oppimisesta ja opettamisesta. Sekä nykyhistorian ja yhteiskuntaopin opettajalle että opiskelijoille erityisesti Internetin suunnaton tietomäärä edellyttää taitoja, jotka eivät perinteisessä koulussa ole niin korostetusti tulleet esille. Oppilaiden tulisi osata käsitellä sitä informaatiota mitä verkosta löytyy, arvioida sen oikeellisuutta kriittisesti. Opettajalta taas vaaditaan halukkuutta ja myös kykyä tuoda esille monipuolisia näkemyksiä opetettavasta aihealueesta, ennenkuin voidaan yhdessä tutkia näkemysten eroja ja niiden taustatekijöitä.

Yhteiskunnan vaikuttajat ja päättäjät ovat myös pikkuhiljaa heränneet huomaamaan lasten ja nuorten merkityksen tulevaisuuden yhteiskunnan rakentajina. Politiikka ja yhteisten asioiden hoitaminen ei ole perinteisestikään kiinnostanut nuoria, vaikka tämän päivän tietoyhteiskunta tarjoaisi siihen jo huomattavasti paremmat mahdollisuudet kuin ennen. Kuitenkin Internetin kautta tapahtuva vaikuttaminen ja verkossa ylläpidettävät keskustelufoorumit ovat askel eteenpäin nuorten saamisessa mukaan yhteiskunnalliseen toimintaan. Verkko on nuorten keskuudessa luonnollinen tapa ja väline asioimiseen, keskusteluun ja tietenkin tiedon etsimiseen, niinpä onkin järkevää panostaa juuri verkossa tapahtuvan vaikuttamisen mahdollistamiseen ja kehittämistyöhön. On käytettävä nuorten omia kanavia, mikäli halutaan heidät mukaan osallistumaan.

| Edellinen kappale | Kansilehti | Seuraava kappale |
Sivua päivitetty viimeksi : 31.1.2002