1. Konstruktiivisuus.Konstruktivistisen oppimisnäkemyksen mukaan oppiminen on tiedon rakentamisen prosessi. Yksilö hankkii itsenäisesti uutta tietoa rakentamalla sitä aikaisemman tiedon pohjalta.
2. Aktiivisuus. Oppija on vastuullinen ja sitoutunut sekä aktiivisessa roolissa oppimisprosessin alusta loppuun saakka.
3. Intentionaalisuus. Oppija sitoo oppimisen omiin henkilökohtaisiin tavoitteisiinsa.
4. Yhteistoiminnallisuus. Ryhmäoppimista, missä jokainen oppija pyrkii mahdollisimman hyviin oppimistuloksiin sekä itsensä että ryhmän kannalta. Kehittää myös vuorovaikutus- ja ryhmätyötaitoja.
5. Kontekstuaalisuus. Oppiminen on tilannesidonnaista ja se liitetään mielekkäisiin reaalimaailman tehtäviin ja ongelmatilanteisiin.
6. Siirtovaikutus. Oppija pystyy soveltamaan opittuja tietoja ja taitoja uusissa tilanteissa.
7. Reflektiivisyys. Oppijan on kyettävä ajattelemaan ja ymmärtämään omaa oppimistaan tullakseen tietoiseksi omasta ajatteluprosessistaan.

Edellä esitettyjen lisäksi oppijakeskeisyyttä korostavaan oppimiseen liittyy myös oppimisympäristön mukautumisen vaatimus sekä oppimisen oikea-aikainen tukeminen.

1. Konstruktiivisuus. Kognitiivisilla työvälineillä voidaan edesauttaa oppijoiden tiedon rakentamisen prosessia. Yleinen kognitiivinen työväline liittyy kommunikointiin ja yhteistoimintaan kuten esimerkiksi sähköposti, irc, videokonferenssit, mud, moo ym. Spesifi kognitiivinen työväline voi olla esim. jokin matemaattista ongelmanratkaisua mallintava ohjelma.
2. Aktiivisuus. Oppijalle siirtyy vastuu omasta oppimisestaan ja opettajan rooli muokataan tiedon jakajasta ohjaajaksi ja tukijaksi. Ohjaamiseen voi osallistua myös tutoreita ja asiantuntijoita.
3. Intentionaalisuus. Simulaatioiden ja autenttisten tai demonstroitujen tilanteiden avulla voidaan tukea tavoitteellista oppimista.
4. Yhteistoiminnallisuus. Käytettäessä tietoteknisiä ratkaisuja voidaan hyödyntää muun muassa keskusteluryhmiä, sähköpostia, ircia, chattia ja videoneuvottelua. Perinteisesti yhteistoiminnallisuus tarkoittaa ryhmätöiden tekemistä. Uusissa avoimissa oppimisympäristöissä voidaan myös jakaa tiedostoja ja sovelluksia.
5. Kontekstuaalisuus. Intentionaalisuutta ja kontekstuaalisuutta voidaan tukea samoilla teknologisilla välineillä avoimissa oppimisympäristöissä.
6. Siirtovaikutus. Simuloidaan useita samankaltaisia tilanteita, joissa oppija huomaa tietyn lainalaisuuden toistuvan. Myös oikeissa tilanteissa opitut asiat on helppo siirtää reaalielämään.
7. Reflektiivisyys. Oppimisympäristö voidaan varustaa tehtävillä, joiden avulla oppija voi arvioida omaa osaamistaan. Videointi, nauhoitukset ja lokitietojen tallennus ovat käypiä apuvälineitä.

Avoin oppimisympäristö perustuu moderneihin oppimisteorioihin, joissa korostuu konstruktivismin merkitys ja oppijan aktiivisuus uuden tiedon rakentamisessa aikaisemman tiedon pohjalta. Tässä tutkimuksessa avoimella oppimisympäristöllä tarkoitetaan tietoverkkojen kautta käytettävää ympäristöä, jossa voi halutessaan opiskella sekä itseohjatusti että yhteistoiminnallisesti oppimisympäristön muiden toimijoiden kanssa. Tämä tukee oppijayhteisöjen muodostumista. Avoin oppimisympäristö motivoi erilaisten sisältöjen opiskelua ja edesauttaa ymmärtämistä sekä teorian soveltamista käytäntöön. Tämän vuoksi ympäristön tulee tukea oppijan omia tavoitteita ja päämääriä sekä olla varustettu reaalielämän ongelmatilanteilla ja asiayhteyksillä. Avoimessa oppimisympäristössä tärkeimmät toimijat ovat oppija, opettaja, tutor, asiantuntija sekä hallinto. Tekniikka nähdään ensisijaisesti oppimisen apuvälineenä.