Itsearviointia

Verkkodialogin merkitys ja mahdollisuudet ammatillisessa koulutuksessa

Dialogisen toiminnan periaatteiden ymmärtäminen avaa verkko-opiskelussa mielekkäitä ja myös haasteellisia mahdollisuuksia. Pelkkä oppijan ja staattisen materiaalin (oli se sitten kirja, luento tai verkossa sijaitseva tietopankki) ei saa aikaan oppimista, vaan materiaalin ja oppijoiden välillä pitää saada aikaan vuoropuhelua. Opettajan tehtävä on muuttunut tiedon jakajasta oppimisen ohjaajaksi, mikä osaltaan lisää pedagogisia haasteita.

Ammatillisten tietojen ja taitojen kehittymisessä ei toki pelkällä dialogilla selviä: on olemassa asioita, joihin pitää ensin tutustua, perehtyä ja syventyä lukemalla, kuuntelemalla ja harjoittelemalla. Mutta tällaisiinkin asioihin harjaantuessaan vuoropuhelu toisten oppijoiden kanssa avaa uusia mahdollisuuksia: oppija huomaa ettei ole yksin vaikeiden asioiden parissa, joihin kenelläkään ei ole valmiita vastauksia. 

Sosiaali- ja terveysalalla dialogin mahdollisuudet ovat erityisen hyvät: opiskeltavissa asioissa on vain vähän sellaista "eksaktia" tietoa, jonka voi osata joko oikein tai väärin.  Kyse on erilaisista näkökulmista erilaisissa tilanteissa, toisistaan poikkeavista toimintatavoista yksilöllisissä toimintaympäristöissä. Tällaiseen näkökulmien avaamiseen ja mielipiteiden kehittelyyn verkkodialogi sopii hyvin.  

DIANA - mallin merkitys ammatillisen koulutuksen kehittämisessä on minusta ennen muuta siinä, että se kiinnittää verkko-opiskelua suunniteltaessa huomiota oppimisen kannalta keskeisiin asioihin (jättäen verkossa toimimisen tekniset seikat vähemmälle). Ehkä vähän liikaa se ohjaa yhden oppimismenetelmän, ongelmalähtöisen oppimisen (PBL) suuntaan, mutta toki sen ajatuksia voi soveltaa muunkinlaisissa toteutuksissa (kuten useimmat virtuaalikouluhankkeiden opintojaksot ovat tehneetkin).

Opettajan työn kannalta dialoginen työskentelytapa vaatii melkoisia muutoksia: perinteisessä luokkaopetuksessa ei ole yleensä kovin kiinnostuneita siitä, mitä oppijat ajattelevat vaan tärkeää on saada käytyä opiskeltavat kokonaisuudet läpi. Opettajan rooli muuttuu kaikkitietävästä asioiden annostelijasta oppimisen ohjaajaksi, mikä on pedagogisesti hyvin haastavaa. Tähän eivät kaikki opiskelijat (opettajista puhumattakaan) ole valmiita.

Ajankäytön suhteen dialoginen oppiminen asettaa haasteita. Muutaman opiskelijan pilottikokeiluissa opettajien resurssit ovat riittäneet jollakin tavalla yksilölliseen ohjaamiseen, mutta suurempien ryhmien jatkuva ohjaaminen vaatii tarkkaa työn suunnittelua ja sellaisten dialogisten menetelmien käyttöä, joissa opiskelijat tukevat, ohjaavat ja auttavat toisiaan yksilöinä ja ryhmissä. Myös muiden asiantuntijoiden, kuten työelämän edustajien saaminen mukaan dialogiin olisi hyvin hedelmällistä, mutta vaatii työtä. 

Autenttisten ammatillisten ongelmien ratkaisuun liittyviä hyötyjä ja vaaroja 

Ammatillisen koulutuksen tavoitteet pitää verkko-opinnoissakin saavuttaa, mikä asettaa melkoisia vaatimuksia verkko-opintojen suunnittelemiseen. Ammatillisen osaamisen näyttäminen ja tavoitteiden saavuttaminen voi vaatia hyvinkin laajoja ja yksityiskohtaisia arviointikriteerejä, joista kaikkia ei välttämättä koulutuksessa ehditä käsitellä. Hyvällä ongelmanratkaisutaidolla oppija voi selvitä uusistakin tilanteista - oppii nopeasti vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa.

Autenttisten ongelmien ratkaiseminen vaatii usein paljon aikaa, ja jos opiskelija onnistuu ratkaisuun panostamaan, voi tuloskin olla paljon syvällisempi kuin perinteisin menetelmin. Mutta monelle opiskelijalle näin syvällinen panostaminen voi olla liikaa: helposti hyväksytään ensimmäinen mieleen tuleva (tai lähteistä löytyvä) ratkaisu sen enempää perusteluja pohtimatta. 

Yksi vaara liittyy DIANA-mallin ongelmalähtöisyyteen: monessa ammatillisessa osaamisen osassa ei kyse ole ongelmista vaan arkipäiväisten, rutiininomaisten työtehtävien suorittamisesta. Toki vaikkapa vaipanvaihdosta tai verenpaineen mittaamisesta saa tehtyä ongelman, mutta työtehtävien joutuisan ja tehokkaan etenemisen kannalta voi olla parempi oppia työ arkisina toimintoina, ilman ongelmien pohtimista. Ammatillisessa koulutuksessa yleensä pyritään saamaan aikaan tekijöitä, jotka eivät "vain" pohdi.

Mitä tästä opin

Lähetä osoitteeseen juha.sormunen@tsol.tampere.fi tätä sivustoa koskevia kysymyksiä tai kommentteja.
Muutettu: 15. marraskuuta 2002