Dialogi ja ajattelu
Dialoginen tiedustelu
Dialoginen oppimisalusta
Opettajan ja oppijan tehtävät
Hyvän dialogin tunnuspiirteitä

Aarnio ja Enqvist määrittelivät dialogin ihmisten tasavertaiseen osallistumiseen perustuvaksi yhdessä ajattelemiseksi ja perehtymiseksi johonkin asiaan tai toimintaan (Aarnio ym. 2002, 40). Jenlinkin ja Carrin (1996) dialogi on yksi keskustelun neljästä tyypistä: siinä pyritään merkitysten jakamiseen ja rakentamiseen.

Dialogi keskustelun tyyppinä eroaa yksinpuheluun perustavasta väittelystä monella tavalla. Monologin tyyppinen puhe ei ole kohdistettu erityisesti kenellekään eikä edellytä vastaamista. Väittelyssä osallistuja pyrkii voittamaan toiset mielipiteet, ja ellei se onnistu, jäädään entisiin asemiin.

Dialogissa sen sijaan pyritään yhteiseen ymmärrykseen - ei välttämättä niin että kaikki olisivat samaa mieltä, mutta niin että erilaiset ajatukset, olettamukset ja merkitykset tehdään ymmärrettäviksi jopa niin, että omia ajatuksia voidaan kyseenalaistaa. Näin dialogissa syntyy luovasti ja tuotteliaasti sellaista, mitä kenelläkään ei ollut alussa. (Aarnio 1999)

Tämän osan alasivuilla kerron tarkemmin, mitä kirjallisuuden perusteella tiedetään dialogista ja ajattelusta. Ajattelun aikaan saamiseksi tarvitaan dialogista tiedustelutaitoa, jota verkko-opiskelussa käytetään sopivalla oppimisalustalla.  Dialogissa ohjaavalla opettajalla ja oppivilla opiskelijoilla on erilaiset tehtävät, joiden avulla voi syntyä hyvää dialogia.

 

Lähetä osoitteeseen juha.sormunen@tsol.tampere.fi tätä sivustoa koskevia kysymyksiä tai kommentteja.
Muutettu: 19. marraskuuta 2002