Tampereen yliopiston IPOPP -kurssin verkkokeskustelussa syksyllä 2002 lähdettiin aiheessa 6 (Dialogisuus ja autenttisuus verkko-oppimisessa) pohtimaan  ensin sitä, miten dialogiset toimintatavat toteutuvat tavallisissa keskusteluissa - olipa kyseessä opetus tai muu, verkossa tai kasvokkain tapahtuva vuorovaikutus.

Dialogisuuden vaikeutta käsittelimme miettimällä esimerkiksi kysymystä "Onko kellään mitään kysyttävää?". Parhaimmillaan kysymys voisi avata opettajalle/luennoitsijalle kuulijoiden ajatuksenkulkuja (eli sitä että kaikki on mennyt yli...), mutta useimmiten ei ole käytettävissä riittävästi aikaa siihen, että kuulija ehtisi muotoilla keskeneräiset ajatuksensa kysymyksen muotoon. Yleensä ajatukset jäsentyvät vasta myöhemmin (esim. seuraavalle luentokerralle) ja samalla nousee esiin kysymyksiä, joita ei kuitenkaan enää ehdi esittää.

Seuraavaksi käsittelimme Diana-mallin ymmärrettävyyttä. Mallia pidettiin melkoisen vaikeatajuisena, ja erityisesti selventäviä esimerkkejä kaivattiin kohtiin

Lopuksi puhuimme autenttisten ongelmien etsimisestä. Ongelmia voi tosiaan olla vaikeata löytää tai ainakin kuvata ongelmaa niin, että toisetkin sen ymmärtävät. Asioille pitäisi löytyä käyttöä työ- tai arkielämässä, kuten esim. projektitöissä edistämään omaa työskentelyä. Konkreetille tasolle autenttisten ongelmien etsimisessä pääsimme, kun annoin tehtäväksi löytää paikkoja, joissa on oikeiden ihmisten aitoja ongelmia verkossa (rajaamastani sosiaali- ja terveysalan aiheiden listasta). Päihteistä, seksistä ja työttömyydestä ongelmia löytyi, samoin muutamia  vertaistukea tarjoavia sivustoja. Usenetin uutispalstoihin kukaan kommentaattoreista ei löytänyt.

Lähetä osoitteeseen juha.sormunen@tsol.tampere.fi tätä sivustoa koskevia kysymyksiä tai kommentteja.
Muutettu: 04. marraskuuta 2002